Ruisrock 2008

TYHMIN FESTARITEMPPU ON HEITTÄÄ 1½ LITRAN PULLO (tai mikä tahansa muu esine) YLEISÖN JOUKKOON.
SE VOI TAPPAA, URPOT!

Tämän vuoden Ruisrockista jäi väkisinkin hieman laimea maku. Uudet aluejärjestelyt olivat toimivat, mutta musiikillisesta annista puuttui jotain, kun kaikki suosikitkaan eivät yltäneet parhaimpaansa. Jotenkin tuntui, että yleisön pinnakin oli aikaisempaa kireämmällä. Tönimistä ja muuta agressiivisuuttaa tuntui olevan poikkeuksellisen paljon ilmassa, jopa VIP-tiloissa. Yllä mainittua urpoiluakin tapahtui mielestäni aiempaa enemmän.

Tuo mielikuva voi tietysti johtua siitä, että toimin veneen kipparina. Olin siis täysin selvin päin, koko festivaalin ajan. Yksi veneen kyydissä ollut ihmetteli, että miksi en juonut edes muutamaa juomaa, kun venettä voi ohjata pienessä sievässä. Kaveri hiljeni, kun kysyin, että onko hän oikeasti sitä mieltä, että hänen henkensä on vain muutaman oluen arvoinen.

Perjantaina odotin suurella innolla Sonata Arctican ja Nightwishin keikkaa. Myönnän, että odotusarvo oli aika korkealla, mutta mieli oli hieman ärtynyt, joka selittyy BTW tekstin lippusekoilulla.

Sonata Arctica veti sellaisen, sanoisinko keskivertokeikan. Olen kuullut bändiltä enemmän parempia kuin huonompia esityksiä. Ei oikein jäänyt mitään sanottavaa.

Festivaalikeikan, joka kestään sen 60 minuuttia, pitäisi sisältää yhtyeiden kaikki hitit. Miksi?

No siksi, kun festivaaleilla on aina väkeä ja musiikkimakuja laidasta laitaan. Näen ne otollisina tilaisuuksina laajentaa kuulijakuntaa ja sitä kautta lisätä äänitemyyntiä. Bändin omassa konsertissa on aina niitä omia faneja, jotka osaavat ainakin suurimman osan myös niistä oudoimmista biiseistä, joten on perusteltua, että omissa konserteissa biisilista on erilainen.

Festarit ovat paikka, jossa valtaosa on kuullut vain niitä hittejä ja kun kuulijat katsovat festarin bändilistaa, he odottavat bändeiltä niitä biisejä, joita ovat kuulleet radiosta. Ei muita. Ne tutut biisit tuovat festaritunnelman ja saavat mahdollisesti sen toisen tyylilajin kannattajankin joraamaan hiekassa.

Voin tietysti olla väärässä. Olen kuitenkin vain vaatimaton, festareita ja konsertteja kiertelevä kuulija ja musiikin (suur)kuluttaja, jonka mielipiteellä tuskin on mitään väliä musiikin todellisessa maailmassa...

Perjantain toinen odottamani esiintyjä, Nightwish, oli kyllä aika iso pettymys. Olen aina sanonut, että Nightwishin musiikkia tulee kuunnella poikkeuksellisen hyvillä kuulokkeilla, koska musiikki on niin viimeisteltyä. Tuo tuli taas todistettua. Nuo kappaleiden pienet elementit tulevat oikeuksiinsa vasta hyvillä kuppikuulokkeilla, lujaa soitettuna. Livenä tuo efekti puuttuu, joka on tietysti ymmärrettävää.

Jotenkin kuitenkin tuntui, että miksaajalla oli nappulat hukassa. Ei tuota musiikin tason vaihtelua voi oikein tuulenkaan syyksi laittaa, kun oli tyyni ilta. Pienet tekniset häiriötkin keikalla ymmärtää. Niille ei aina voi mitään, kuten Nightwishin kohdalla huomattiin, mutta keikka tuntui jotenkin hiomattomalta. Hiljaiset roudaustauot ja turhat, teennäiset höpöttelyt biisien välissä latistivat uskomattoman paljon ainakin omaa tunnelmaa.

Myönnän mukisematta sen, että annan esimerkiksi KISSille enemmän anteeksi livenä kuin nyt vaikka tälle Nightwishille. KISSin levyilläkin soittelee milloin kukakin, joten tuo keikkakin voi mennä vähän sinne päin, kunha räjähtelee, mutta Nightwishin äänitteiden huolitellun olemuksen vuoksi live-esiintymisestäkin odottaa väkisinkin huoliteltua tapahtumaa, jossa kaikki toimii kuin se junan vessa.

Ai se uusi laulaja? Käykää itse kuuntelemassa, miltä se kuulostaa livenä. Minä haluan kuulla sen vielä uudelleen, toisenlaisissa olosuhteissa, ennen kuin vedän johtopäätöksiä.

Lauantaina nuo kiinnostavimmat bändit olivat vasta illemmalla, joten päivällä pystyi nauttimaan lämpimästä kesäpäivästä, ennen rokkaamista. Päivästä tuli nautittua sen verran pitkään, että saimme veneen Ruissalon laituriin vasta, kun The 69 Eyes oli jo lopettanut. Tuo jäi hieman harmittamaan.

Joudun tai saan taas sanoa, että Hanoi Rocks vastasi Ruisrockin parhaimmasta setistä, jälleen kerran. Mike Monroen toimintaa lavalla on ilo seurata. Pidän muusikoista, jotka antavat kaikkensa shown ja yleisön eteen. Mike tekee noin joka kerta. Iso hatun nosto siitä!

HIMin keikka oli paremmasta päästä niitä HIMin keikkoja, jotka olen nähnyt. HIMiä vaivasivat samankaltaiset äänentoiston ongelmat, kuin Nightwishiä perjantaina. Tuntui siltä, että Niittylavan äänentoistossa oli kokonaisuutena jotain outoa. Äänet vaeltelivat miten sattuu.

En tarkoita sitä, että Villen välispiikeistä ei saa mitään selvää, koska niistä ei saa juuri koskaan mitään selvää tai niitä ei ymmärrä, jos ei kuuntele oikein ajatuksella. Tarkoitan tuota musiikin voimakkuuden ja sävyn vaihtelua, mitä oli molempina päivinä.

Sunnuntaista ei jäänytkään mitään kerrottavaa jälkipolville, eikä teillekään. Kuvia ja viedoita taas lisää myöhemmin naamarissa ja virallisia festarikuvia voit selailla tästä.



BTW Meillä oli mielenkiintoinen lippuhässäkkä. Meille oli perinteiseen tapaan akreditoitu VIP-passit, joista tietysti iso kiitos järjestäjälle. Tänä vuonna systeemi oli muuttunut siten, että VIP-passi ei sisältänyt sisäänpääsyä, vaan sisäänpääsylippu piti hommata erikseen, esimerkiksi ostamalla sen lipunmyyntipisteestä tai sieltä akreditoinnista. Yrittäjänä ymmärrän hyvin asian. Ymmärrän myös erintyisen hyvin sen, että kaikki VIP-tarjoilukin oli tänä vuonna maksullista. Niin sen pitää tietysti olla, kun tehdään liiketoimintaa.

Se mitä en ymmärtänyt, että miksi akreditointi ei hyväksynyt sisäänpääsyyn vapaalippua, siis lippua, jonka joku yhteistyökumppani on saanut järjestäjältä, osana tuota heidän välistä yhteistyökauppaa. Piti olla ostettu lippu. Todella outoa.

Tuon yhteistyökumppanille annetun vapaalipun arvokin voi sinällään olla normaalia lippua arvokkaampi, koska en jaksa uskoa, että niitä jaetaan ilman painavia perusteita. Nyt tuo vapaalippuhan oli käytännössä arvoltaan heikompi, kuin ostettu lippu. Tuolla politiikalla saa nuo yhteistyökumppanien edustajatkin ärsyyntymään, vapaalipun saaneiden lisäksi.

No ongelma ratkesi tietysti sillä, että vaihtoi sen vapaalipun jonkun ohikulkijan kanssa lippuun, jossa ei ollut tekstiä vapaalippu ja antoi sen akreditointiin. Hölmöläisten hommaa...