Lounaseuraa vailla

Olen laiska lähtemään toimistolta lounaalle. Olen ollut aina sitä mieltä, että lounaalle poistuminen on ajan tuhlaamista. Siis työajan tuhlaamista. Turussa söin käytännössä poikkeuksetta nopeasti klubin keittiössä. Ehkä selasin Turun Sanomia. Nyt näytän jämähtäneeni päivän annokseni kanssa toimistooni. Ei tule käveltyä edes henkilökuntatiloihin syömään.

Töölö on täynnä loistavia lounaspaikkoja. Toki olen osassa jo pistäytynyt, kun olen saanut seuraa ja jonkun repimään minut pois toimistolounaasta. Tokyo 55 sushibuffet on tuttu. Samoin aasialainen Kok Thai on hivellyt makunystyröitä useasti kookosmaidoillaan. Dennistä ei tarvitse edes erikseen mainita, mutta silti mainitsen. Turkulaisen perimän omaavan voi aina viedä sinne lounaalle. Mitä muita kohteita on lähistöllä? Mihin sinä raahaisit minut ja ennen kaikkea koska?

Tämä on siis avoin lounaskutsu. Pari turkulaista on jo istunut kanssani lounaspöydässä, käväistessään pääkaupungin liikennevaloja katsomassa. Jokunen paikallinenkin on istunut jo samassa pöydässä, parantamassa maailmaa. Jos sinä kurvailet Töölön nurkilla, tai miksei keskustassakin, revi minut mukaasi, pois kellaristamme. Kurvailin juuri yksi päivä oikein ratikalla keskustaan. Olenkohan koskaan ennen ajanut tuolla välineellä Helsingissä? Ei jäänyt traumaa, vaikka mietinkin, saako lippuja ostaa tuosta vekottimesta. Sai.

Olen tainnut ennenkin kertoa, mutta maailmassa ei ole montaa ihmistä, joiden kanssa lähtisin tuulettaen lounaalle. Ei ehkä hyvä ottaa tätä tässä muodossa esiin, tässä kontekstissa, mutta otan silti, eikä se tee muusta lounasseurasta seuraavaa vähäisempää. Ykkösenä listalla on yhä Tommy Lee. Tosin tuo lounas voisi hyvinkin venyä. Sir Richard Bransson on ehdottomasti tällä lyhyellä listalla. Samassa huoneessa oli jo kunnia olla, mutta tuosta lisää myöhemmin. Suomesta voisin poimia Jussi 69:n ja ehkä Alex Stubb:n. Steve Jobs´n haluan pitää yhä listalla. Kenen kanssa sinä lounastaisit?

Yksin syödessään ei tule kylläiseksi. ~ Tansanialainen sananlasku