Jos Bostonissa finaalit eivät näkyneet lainkaan katukuvassa, Vancouverissa näkyy. Kaikilla on Nucksien asuja päällä. Liput liehuvat ja ihmiset puhuvat jokaisesa kadunkulmassa ja porttikongissa lätkää. Nämä ihmiset hengittävät jääkiekkoa.
Mentiin lähestulkoon suoraan kentältä katsomaan Joe Rogan'ia, Vogue Theater'iin. Siis se hessu Fear Factorista, kyllä te tiedätte. Hyvä show, kerta kaikkiaan. Lämppäritkin olivat ihan hyviä. Stand up on mahtavuutta parhaimillaan. Kiitoksia järjestelyistä asianosaisille.
Vajaan vuorokauden tutustumisen jälkeen ymmärrän hyvin kehut, joita Vancouver saa. Siisti ja helposti navigoitava kaupunki. Ihmiset ovat erityisen ystävällisiä. Tosin ne tuntuvat olevan sitä ympäri Kanadaa.
Täällä pössytellään kadulla vapaasti. Joka paikassa on jokin outo katku, mistä lie...
Game 5
Tästä taas lisää tuonnempana, mutta Vancouverin pitää pystyä parantamaan otteitaan jokaisella osa-alueella, ottaakseen tänään voiton. Taidolla ei näytä tässä sarjassa olevan mitään käyttöä, jos voimassa ei pärjää. Uskon kuitenkin Nucksien palaavan nyt raiteilleen.
Aika hullua menoa! Kaupunki oli täynnä väkeä jo pari tuntia ennen peliä. Laitan vähän videota myöhemmin.
Peli oli ihan toisenlaista kuin Bostonissa. Aivan kuin Bruins olisi tiennyt tuomarilinjan muuttuneen siten, että puhalletaan helppoja jäähyjä tällä kertaa. Tuomarityöskentely ei todellakaan ollut finaalin tasolla. Yleisökin osoitti mielipiteensä varsin äänekkäästi. Onneksi Bruins ei pystynyt hyödyntämään tuomariylivoimaa. Lätkäjumalat olivat Nucksien voiton takana.
Oli jopa sellainen olo, että NHL ei olisi halunut Vancouverin voittavan. Lajille olisi varmasti pääkonttorin näkökulmasta hyväksi, että kannu menisi Bostoniin.
Miksi Boston tuli tähän peliin ilman fyysistä ylivoimaa, joka oli voittojen takana Bostonissa? Siihen ei ole mitään järkevää selitystä. Antoivat suosiolla Vancouverin hallita. Niin tai näin, parempi voitti ja kaupunki sekosi täysin.
Towel Power on hieno kokemus livenä.
Laitan vähän videota myöhemmin. Koostaminen vähän kestää, eikä viitsi käyttää siihen aikaa, jonka voi käyttää kaupunkiin tutustumiseen. (No nyt niitä videoita tipahtelee.)
100 000 ihmistä kaduilla.
Välipäivä - Ostoksia
Minullahan on paluuliput huomiselle. Olen nyt pahassa paikassa. Siirränkö paluuta? Jos siirrän, käynkö katsomassa kuudennen pelin Bostonissa, vai jäänkö Vancouveriin katsomaan tätä hullutusta. Elämä on täynnä vaikeita valintoja.
Joskus joku muu tekee valinnat puolestasi. En saanut lentoja siirrettyä millekään ensi viikon päivistä, joten kotimatka maitojunassa on edessä sunnuntaina. Ehdin kotiin juuri kuudennen pelin alkuun. Enhän olisikaan halunnut nähdä, miten Vancouverissa juhlitaan mestaruutta. Yhden otteluvoiton juhlintakin näytti olevan rajatonta.
Tiedättekö, jos se on tulista syödessä, se on tulista myös vessassa. Tuli taas tuo todistettua. Oltiin wingseillä. Tarjolla oli miehekästä väkevyyttä. Jos ottaa tulisimman satsin, joutuu allekirjoittamaan vastuuvapauslomakkeen. Aiheesta.
Kotimatka maitojunassa
Päivällä tuli oltua turisti ja kierrettyä Vancouveria. Joku höyrykellokin tuli pongattua. Laitetaan siitäkin kuvasatoa viimeistään kotoa. Jos ei jostain syystä nukuta koneessa, kuten normaalisti, siinä voi tehdä koosteita lennon aikana.
Tim Horton's French Vanilla jää taas kaipuuseen.
Onneksi monella lentokentällä on nykyään ilmainen wi-fi. Se riittää huonosta palvelusta, että turvatarkastuksessa on aina yksi tarkastuspiste vähemmän auki, kuin olisi tarpeen. Päästään aina kyykyttämään ihmisiä. Aukaisemalla yhden pisteen lisää, päästäisiin melkein poikkeuksetta jonoista.
Lontoossa on kevyt 7 tunnin odotus seuraavalle lennolle. Ehkä palataan vielä sieltä asiaan, tai jopa vielä kotoa, kuudennen finaalin studiosta.
Bostonin pelien kooste on menossa Tuubiin juuri, joten saadaan sekin ympättyä tuohon aikaisempaan postiin. Sekin on nyt omalla paikallaan.
Chillailen Lontoossa loungessa hyvin nukutun lennon jälkeen. Lentäminen ei ole lainkaan pitkästyttävää, kun nukkuu koko matkan. Viidennen ottelun kooste menossa juuri Tuubiin. Ehkä ehdin senkin ymppäämään tähän tekstiin vielä Lontoosta. Onneksi lento Vancouverista oli tunnin myöhässä. Lyhentää hieman odotusaikaa.
Tajusin koneessa, että miksen minä typerys yrittänyt vaihtaa paluulippuja siten, että olisinkin tullut Bostonista kotiin huomenna. Olisin nähnyt mahdollisesti tuon viimeisenkin finaaliottelun. Välillä sitä ei vain keksi kaikkia vaihtoehtoja. Ehkä Bostonista olisi ollut helpompi päästä jotain kautta Suomeen. Näin voisi ainakin kuvitella. Tämän keksittyäni, otti päähän entistä enemmän. Nyt sille ei vain voi enää mitään.
KÄSITTÄMÄTÖNTÄ
Katselen kuudetta peliä kotona sängyssä. Käsittämätöntä, miten Bostonilla onnistuu kotonaan kaikki ja Vancouver ei saa maalia mistään. Miten Luongon kasetti voikaan sotkeentua noin pahasti mankkaan Bostonissa. Thomas on taas tasaisen varma illasta toiseen. MVP.
Game 7 tulee olemaan jotain käsittämätöntä Vancouverissa.
[Aiheeseen liittyen: I am Canadian / Canadian / We are the C of Red]
BTW Meinasi tulla matkalla Vancouveriin iso pomppu. Kun pääsimme kentälle Bostonissa, taululla luki, että lento peruttu. Ei hitto! Tiskille selvittelemään. Kertoivat lentoja olevan vasta seuraavana päivänä. Emme siis näe peliä? Ei voi olla totta! Virkailijalle tuli mieleen, että mahtaisikohan monta tuntia myöhässä ollut eka lento Chicagoon olla vielä tuubin päässä. Oli ja lupasivat odottaa meitä. Singahdimme tykin suusta siihen koneeseen ja pääsimme Chicagoon, Vancouverin lennollemme. Kiitos Unitedille loistavasta palvelusta!
2 kommenttia:
NBC lähettää matsin amerikkalaisten kotiin! Ainoa kilpailija samaan aikaan on Bachelorette ABC:llä, muilla kanavilla kesäajan tyypillisiä uusintoja.
Mitään ratings bonanzaa on silti turha odottaa, mutta olisihan se kiva muutama miljoona katsojaa saada.
Vancouverilla on etuna Roberto Luongo, joka ei ole vielä finaaleissa kotona hävinnyt. Kolmessa pelissä kaksi nollaa lupaa hyvää yön matsiin.
Lähetä kommentti