Palkoista saa aikaan aina mielenkiintoisen keskustelun. Yleensä palkkaan vaikuttaa ensisijaisesti koulutus. Koulutusta vastaavaa palkkaa parempaa palkkaa voi saada, jos on jotain erityisosaamista tai kyseisen ammatin harjoittajia on poikkeuksellisen vähän. Yleisesti voidaan jakaa palkansaajat matalatuloisiin, keskituloisiin ja korkeatuloisiin. Alle 1.700 euroa kuukaudessa ansaitsevat lasketaan yleensä matalapalkkaisiin työntekijöihin ja alle 3.000 euroa ansaitsevat kuuluvat keskituloisiin ja yli 3.000 euroa ansaitsevat korkeatuloisiin.
Tämä jako noudattelee aika pitkälle koulutuksen kolmijakoa. Puhutaan peruskoulutuksesta, yleissivistävästä koulutuksesta, johon voidaan lukea peruskoulun lisäksi ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto. Tämän koulutustason omaavat kuuluvat palkkatasonsa perusteella matalapalkkaisiin, eli alle 1.700 euroa ansaitseviin. Suurin palkkaryhmä Suomessa taitaa olla noin 2.500 euroa ansaitsevat henkilöt, keskipalkan ollessa 3.600 euroa. Keskiasteen koulutuksen käyneet ansaitsevat yleensä keskituloisten palkkaa, eli alle 3.000 euroa kuukaudessa ja korkeasti koulutetut saavat vastaavasti sitä enemmän palkkaa.
Vuoden 20015 loppuun mennessä 3 245 724 suomalaista oli suorittanut peruskoulun jälkeen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa. Tutkinnon oli suorittanut 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 71 %. Kymmenen vuotta sitten tuo oli vain 63 %. Ainoastaan perusasteen eli peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun käyneitä oli 29 %. Keskiasteen tutkinnon oli suorittanut 41 % ja korkea-asteen tutkinnon 30 %, 15 vuotta täyttäneistä.
(Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus)
Koska 29 %:lla suomalaisista ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, voidaan olettaa, että 29 % ansaitsee alle 1.700 euroa kuukaudessa. Tilaston mukaan keskiasteen koulutuksen käyneitä olisi 41 %, jolloin 41 % suomalaisista ansaitsee 1.700-3.000 euroa kuukaudessa. Saman oletuksen mukaan vain 30 % suomalaisista ansaitsee yli 3.000 euroa kuukaudessa. Tämä taitaa olla aika lähellä totuutta.
Jos olet käynyt vain peruskoulun tai lukion, ei kannata odottaa, että ansaitsee enemmän kuin 1.700 euroa kuukaudessa palkkaa, jos ei omaa erityisiä kykyjä. Tällä koulutuksella palkka jää melkein poikkeuksetta jopa alle 1.500 euron, riippuen hieman viikoittaisista työtuntimääristä. Vastaavasti keskiasteen koulutuksen käyneet eivät voi odottaa juurikaan yli 3.000 euroa suurempaa kuukausipalkkaa, vaan palkka liikkuu 2.000 euron molemmin puolin. Jos haluaa kuulua korkeapalkkaisiin, pitää löytyä resurssit valmistua korkeakoulusta tai vähintään keskiasteen koulusta ja omata silti poikkeuksellisia kykyjä, koska kilpailu kiristyy koko ajan, kun noustaan tikkaita ylöspäin.
Tähän asti tämä jako on varsin helposti ymmärrettävissä ja perusteltavissa.
Miksi sitten liikunta-alalla ollaan tyytymättömiä jopa 25 euron tuntipalkkaan tai 2.000 euron kuukausipalkkaan, kun kuitenkin suurin osa alan työntekijöistä eivät ole kouluttautuneet ainakaan keskiastetta korkeammalle? Personal trainer, joka on valmistunut vain peruskoulusta, olettaa ansaitsevansa vähintään keskituloisen palkkaa, valmistuttuaan personal traineriksi, parin viikonlopun kurssilla. Missä mennään vikaan, kun oletusarvo on noin pielessä?
On sanottu, että työntekijän pitäisi tuottaa yritykselle vähintään kymmenkertainen liikevaihto, ollakseen tuottava. Jos siis saat tunnista kympin palkkaa, kyseisen tunnin pitäisi tuottaa yritykselle satanen liikevaihtoa. Tässä on työllistämisen ydin. Jos yritys joutuu maksamaan palkkasi, työtehtäväsi päättyy aika nopeasti tai yrityksen olemassaolo päättyy. Asiakkaan pitää aina olla se, joka palkkasi maksaa, ei yrityksen tai sen omistajan. Jos asiakkaita ei ole, omistaja joutuu palkkasi maksajaksi ja tuskin jatkaa sitä pitkään.
Paljonko sinä, vain ja ainoastaan omalla panoksellasi, tuotat edustamallesi yritykselle liikevaihtoa? Siitä voit laskea palkkaodotuksesi realistisen tason, kun jaat sen arvon kymmenellä.
Et saa palkkaa tunnista, vaan siitä, mitä se tunti tuottaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti